Whole Lotta Australia

Kuntosali Harjoittelu lähti käyntiin kunnolla tämän viikon maanantaina, kun paikan fysioterapeutti tuli paikalle ja alkoi tutustuttaa meitä Finlandia Villagen asukkaisiin ja siihen, mitä täällä on ollut tapana tehdä. Fysioterapeutti on australialainen eikä puhu siis suomea ollenkaan. Tämä on hankaloittanut aikalailla joidenkin asukkaiden kanssa toimimista, sillä kaikki eivät puhu englantia, vaikka ovat asuneetkin Australiassa vuosikymmeniä. On ollutkin hauskan kuuloista, kun fysioterapeutti puhuu asiakkaalle englantia, mutta asiakas papattaa menemään suomea, eikä fyssarilla ole hajuakaan, mitä asiakas puhuu. Itselläkin on vähän käynnistysvaikeuksia vielä englannin kanssa, sillä etenkin alan sanasto englanniksi ei ole vielä ihan huipussaan. Getting there! Australialaiset ääntävät vokaalit jotenkin jännästi verrattuna britteihin tai amerikkalaisiin, mikä on hämäävää. Omaan korvaan amerikanenglanti on selkeimmän kuuloista varmaan, kun on tottunut siihen eniten mm. tv-sarjojen ja le

Sunnuntaina oli aikainen herätys, kamppeet kasaan ja menoksi. Lähdettiin taas opiskelijaporukalla ensin Clevelandiin, josta pääsee lautalla läheiselle Stradbroke saarelle. Lauttamatka kesti alle puoli tuntia ja perillä saaressa hypättiin taas bussiin, sillä saari on aika iso, joten kävely olisi kestänyt pienen ikuisuuden. Bussi vie meidät saaren pohjoiskärkeen, jossa on Point Lookout ja lyhyt maisemareitti, jonka kävelimme läpi. Reitin varrelta napattuja kuvia seuraavaksi. Aamusta oli vielä pilvistä ja näytti jo, että alkaisi sataa ihan kunnolla vettä niskaan. Onneksi pilvet väistyivät kuitenkin ja aurinko pääsi esiin lämmittämään mieltä ja D-vitamiinivarastoja. Thaimaassa sattunut tapaus: kärähtänyt otsa oli vielä sen verran tuoreessa muistissa, että lippis kuului tiiviisti päivän outfittiin. Tällä kertaa säästyinkin pahoilta auringon polttamilta. Aallot olivat aika hurjalla päällä, mistä syystä moni saaren rannoista oli suljettu eli niillä ei siis saanut uida

Viikonloppu tuli ja hurahti ohi kuin pikajuna. Aamupala lauantaina lähenteli täydellisyyttä. Perusaamupuuron sijaan meillä oli kunnon brunssi, joka oli aikas hyvä tapa aloittaa päivä. Voikun olisi aina tällainen aamupala! Tukevasti syöneenä lähdin muiden opiskelijoiden kanssa lähellä olevaan Clevelandiin, jonne ajoi bussilla noin vartin verran. Täällä saa katsoa bussiaikataulut ajoissa ennen lähtöä, sillä niitä kulkee vain 1 tai 2 kertaa tunnissa. Vähän eri juttu, mihin Suomessa Pääkaupunkiseudulla on tottunut. Huomaa kyllä, miten autoilukulttuuri on ainakin tällä seudulla vahvassa asemassa. Bussit ovat aika tyhjillään, vaikka niitä harvoin kulkeekin. Autoja kyllä on liikenteessä paljon jopa pieneen ruuhkaan asti, vaikka Australian mittakaavassa pienellä kaupunkialueella ollaankin. Lauantaibrunssi opiskelija-asuntolassa Clevelandissa kävimme ensin kuuntelemassa konserttia, jossa täällä au pairina työskentelevä suomalainen tyttö soitti. Oli aikas hienoa päästä kuulemaan mm

Vähän keskiyön jälkeen 21.03.2018 saavuttiin Brisbanen lentokentälle. Tähän aikaan kentällä oli aika tyhjää ja passintarkastukset ym. sujuivat onneksi aika nopeasti toisin kuin Singaporen puolella. Siellä meinattiin myöhästyä jatkolennolta, kun passintarkastusjono ei meinannut edetä millään. Lähtöselvitystiski oli jo sulkeutunut,  mutta onneksi meidät päästettiin vielä lennolle.  Vietimme ensimmäisen yön Brisbanessa, josta jatkoimme seuraavana päivänä junalla kohti harkkapaikkaa Thornlandissa. Perille päästiin iltapäivän puolella ja saimme avaimet opiskelija-asuntolaan, joka sijaitsee ihan harjoittelupaikan vieressä. Asuntolassa on muitakin opiskelijoita, meidän lisäksi 3 sairaanhoitajaopiskelijaa, kaikki suomalaisia. Asuntolassa on 4 huonetta, joista me saimme Wombat- huoneen, jossa on kaksi sänkyä ja vähän kaappitilaa. Kompakti huone, mutta siisti ja ilmastointi pelittää hyvin! Asuntolan huoneen vuokraan kuuluu myös 3 ateriaa, mikä on aika jees, kun ei tarvitse itse pahemmin k

14.03.2018 meidän lentokone laskeutui Thaimaan Krabin lentokentälle. Pitkät housut alkoivat hiostaa sillä sekunnilla, kun astuin koneesta ulos. Lämpö jaksaa aina yllättää, kun pääsee Suomesta lämpimään, etenkin talvella. Kentältä nappasimme minibussin hostelliimme, josta olimme varanneet 2 ensimmäistä yötä. Hostellissa oli hintaan nähden hyvät puitteet. Huone oli siisti ja erosi muista perus dormihuoneista siten, että vuoteet eivät olleet kerrossänkyjä vaan kahdessa rivissä oli päällekkäin tilavia "kapseleita". Näissä oli patja ja oma pistorasia sekä yövalo. Aamupalakin kuului hintaan ja sen sai nautiskella hostellin boheemilla terassilla, missä puhalteli mukavasti tuuli. Muutoin jo aamusta ilmakin oli jo hiostavan kuuma. Tähänkin kyllä tottuu nopeasti. Tämä oli kolmas kertani Thaimaassa, joten olin jo vähän tottunut thaimaalaisiin ja heidän tapaansa kommunikoida. Osalla englannin kielen taito on sitä luokkaa, että on vaikea uskoa heidän työskentelevän turistien par

Avataanpas ensin vähän blogin nimeä Whole Lotta Australia. Nimeni on Lotta elikäs blogin nimi selittyy osin tällä. Olen 27-vuotias fysioterapiaopiskelija ja kolmas opiskeluvuosi lähenee tänä keväänä loppuaan. Pidän matkustelusta yli kaiken ja olen aina lähtenyt reissuun, kun se vain on ollut mahdollista. Päätinkin viime syksynä hakea vaihtoon Australiaan 3 kk:ksi. Ajatus vaihdosta oli hautonut sitä ennen noin puoli vuotta mielessä. Hakemus meni läpi ja siitä alkoikin pikkuhiljaa suunnittelu vaihtoon lähtöä varten. Blogi tulee siis käsittelemään vaihtoaikaani Australiassa, joten jos fyssarijutut, opiskeluvaihto tai Australia kiinnostaa, niin täällä niistä on luvassa juttua. Olen tätä kirjoittaessani toista päivääni Ausseissa, joten palaan vähän ajassa taaksepäin ennen lähtöä tapahtuneisiin juttuihin ja ajatuksiin. Hain ja pääsin yhdessä toisen vuosikurssilaiseni kanssa tänne vaihtoon, joten yhdessä tuli suunniteltua ja mietittyä asioita ennen lähtöä. Koko prosessihan alkoi siis