Thaimaa

14.03.2018 meidän lentokone laskeutui Thaimaan Krabin lentokentälle. Pitkät housut alkoivat hiostaa sillä sekunnilla, kun astuin koneesta ulos. Lämpö jaksaa aina yllättää, kun pääsee Suomesta lämpimään, etenkin talvella. Kentältä nappasimme minibussin hostelliimme, josta olimme varanneet 2 ensimmäistä yötä.

Hostellissa oli hintaan nähden hyvät puitteet. Huone oli siisti ja erosi muista perus dormihuoneista siten, että vuoteet eivät olleet kerrossänkyjä vaan kahdessa rivissä oli päällekkäin tilavia "kapseleita". Näissä oli patja ja oma pistorasia sekä yövalo. Aamupalakin kuului hintaan ja sen sai nautiskella hostellin boheemilla terassilla, missä puhalteli mukavasti tuuli. Muutoin jo aamusta ilmakin oli jo hiostavan kuuma. Tähänkin kyllä tottuu nopeasti.

Tämä oli kolmas kertani Thaimaassa, joten olin jo vähän tottunut thaimaalaisiin ja heidän tapaansa kommunikoida. Osalla englannin kielen taito on sitä luokkaa, että on vaikea uskoa heidän työskentelevän turistien parissa. Suurin osa on kyllä erittäin ystävällisiä ja he yrittävät parhaansa mukaan vastailla kysymyksiin ja neuvoa. Aasialaisten kulttuurissa taitaa olla erittäin huono tapa, jos näyttää nyrpeää naamaa ja siksi kai thaimaalaiset hymyilevätkin paljon. Mielestäni Thaimaahan voi matkustaa aika helposti, vaikka oma englannin kielen taito ei olisi kovin hyvä. Siellä tulee kyllä toimeen huonommallakin kielitaidolla eikä ole paineita itse puhua täydellistä englantia;)

Yksi parhaista asioista Thaimaassa on ruoka. Lempparini on Panang curry, joka on sopivan tulinen ja maukas kastike. Kastikkeen voi valita eri lihavaihtoehdoilla, mutta itse valitsen sen aina kanalla. En ihan ymmärrä ihmisiä, jotka matkustavat Thaimaahan ja haluavat ruokailla vain länsimaisia ruokia tarjoavissa ravintoloissa. Itse suosin mahdollisuuksien mukaan myös katukeittiöitä, sillä niistä on saanut ehkä parhaimmat pöperöt thaimaalaisittain. Näissä kannattaa kyllä varoa, ettei osta ruokaa, joka on seissyt pitkään valmistettuna, vaan mieluummin ostaa ruokaa katukeittiöistä, jotka valmistavat ruoan sen jälkeen, kun olet sen tilannut.

Panang curry

Ensimmäisenä päivänä kiertelimme Aonangin alueella ja minä hommasin kivat rakkulat jalkapohjiin. Vieläkään en ole oppinut, ettei rantasandaaleissa kannata kävellä kilometritolkulla varsinkin, kun sandaalit alkavat elellä jo viimeisiään.

Toisen päivän aamuna hyppäsimme pitkähäntäveneen matkaan, joka viiletti meidät Phra Nang beachille, jota taidetaan pitää yhtenä Thaimaan kauneimmista rannoista. Ja KAUNIS se kyllä on! Vesi on kirkkaan turkoosia ja hiekka todella vaaleaa ja hienojakoista (niin hienoa, että sitä löytyy rannalla oleilun jälkeen ihan joka paikasta). Rannalla on pitkähäntäveneitä, jotka myyvät ruokaa ja kylmää juotavaa. Oli ihan pakko ostaa tuore kookospähkinä ja voi pojat se oli hyvää! Ranta oli niin kaunis, että ei olisi millään malttanut lähteä takaisin hostellille. Tämän seurauksena auringossa olosta onnistuin tietenkin polttamaan nahkani, vaikka aurinkorasvaa tulikin lätkittyä useaan otteeseen lisää.

Phra Nang Beach

Kolmantena päivänä lähdimme Koh Lantan saarelle, jonne kesti matka Aonangista noin 3 tuntia kahden minibussin ja lautan avulla. Koh Lanta eroaa Aonangista aika paljonkin. Merivesi oli hämmentävän tyyni ja ranta paljon kauniimpi. Koh Lanta oli myös huomattavasti rauhallisempi ja rennompi kuin kiireisempi Aonang. Rannalla oli paljon ravintoloita, joista saa ruokaa jopa parilla eurolla. Ravintoloiden bambumajoissa oli ihana istuskella ja ihastella kaunista näkymää merelle päin.

Koh Lanta, Longbeach

Viihdyimme saarella 3 yötä, jonka jälkeen palasimme taas mantereen puolelle, josta seuraavana päivänä lähdimme taas lentokentälle. 20.03.2018 hyppäsimme taas lentokoneeseen ja matkustimme Singaporen pysähdyksen kautta Australian Brisbaneen. Tästä alkaakin varsinainen Australian reissu, josta postauksia tulee seuraavan 3 kuukauden ajalta.

Lotta :)