Fysioterapiaharjoittelun alkutunnelmia

Kuntosali

Harjoittelu lähti käyntiin kunnolla tämän viikon maanantaina, kun paikan fysioterapeutti tuli paikalle ja alkoi tutustuttaa meitä Finlandia Villagen asukkaisiin ja siihen, mitä täällä on ollut tapana tehdä. Fysioterapeutti on australialainen eikä puhu siis suomea ollenkaan. Tämä on hankaloittanut aikalailla joidenkin asukkaiden kanssa toimimista, sillä kaikki eivät puhu englantia, vaikka ovat asuneetkin Australiassa vuosikymmeniä. On ollutkin hauskan kuuloista, kun fysioterapeutti puhuu asiakkaalle englantia, mutta asiakas papattaa menemään suomea, eikä fyssarilla ole hajuakaan, mitä asiakas puhuu.

Itselläkin on vähän käynnistysvaikeuksia vielä englannin kanssa, sillä etenkin alan sanasto englanniksi ei ole vielä ihan huipussaan. Getting there! Australialaiset ääntävät vokaalit jotenkin jännästi verrattuna britteihin tai amerikkalaisiin, mikä on hämäävää. Omaan korvaan amerikanenglanti on selkeimmän kuuloista varmaan, kun on tottunut siihen eniten mm. tv-sarjojen ja leffojen kautta.

Saimme molemmat fyssariopiskelijat listat, joihin fyssari oli kerännyt meille molemmille "omat" asiakkaat, joiden kanssa tulemme tekemään töitä eli lähinnä erilaisia lihasvoima- ja liikkuvuus, tasapaino- ja kävelyharjoituksia sekä vähän hierontaakin. Asukkaat tuntuvat rakastavan hierontaa täällä, toisaalta kukapa nyt ei :) Osa fysioterapeuteista ei niin välitä hierontapuolesta, sillä he ajattelevat, että fyssareiden kuuluisi tehdä jotain ihan muuta mieluummin. Itse olen ajatellut, että kyllä se hieronta osana fysioterapiaa voi olla hyväkin asia, kunhan se ei ole pääroolissa.

Sen olen täällä huomannut, että fysioterapeutin asukkaiden kanssa viettämä aika (voi olla 10-20 min) on paljon lyhyempi kuin mihin olen Suomessa tottunut. Pitää yrittää olla supertehokas. Alussa voi kyllä ajat vähän venähtää, mutta se ei välttämättä haittaa jos kuitenkin ehtii käymään kaikkien oman listan asukkaiden luona. Itse haluan, että fysioterapiahetkestä on oikeasti hyötyäkin asukkaille, ettei se aika mene vain hosumiseksi ja siten ihan kankkulan kaivoon. Nyt alussa kierrellään kuitenkin vielä fysioterapeutin kanssa ennekuin hän päästää meidät opiskelijat itsenäisesti hommiin.

Harjoittelupäivät kestävät 7,5 tuntia eli lähes normaalin työpäivän verran. Se vähän harmittaa, että pääsemme harjoittelusta aina klo: 16:00 eli meille jää vapaa-ajaksi valoisaa aikaa vain pari tuntia arkisin, sillä aurinko laskee kuuden maissa illalla. Ulkona taas ei näe oikein liikkua, kun katuvaloja ei suurimmalla osalla kävelykaduista ole. Pääsiäisen takia meillä on vapaata tämän viikon perjantai ja ensi viikon maanantai. Silloin saa vähän levähtää ja ladata taas akkuja seuraavia viikkoja varten.

Lotta :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fraser Island

Viikonlopun roadtrip

Steve Irwinin jalanjäljillä