Suomi vs. Australia vol. 2

Tämä postaus käsittelee Suomen ja Australian kulttuurieroja Hofsteden kulttuurien ulottuvuuksia vertaillen. Geert Hofstede julkaisi 1980-luvulla tutkimuksiinsa perustuvan kirjan kulttuurien eroavaisuuksia koskien. Hosteden ulottuvuusteoriaan sisältyy 6 kulttuureja vertailevaa ulottuvuutta:

1. Valtaetäisyys

2. Individualismi vs. kollektivismi

3. Maskuliinisuus vs. feminiinisyys

4. Epävarmuuden välttäminen vs. epävarmuuden sietäminen

5. Pitkän vs. lyhyen tähtäimen orientaatio

6. Nautinnon tavoittelu vs. pidättyväisyys

Alla olevassa taulukossa näkyy Suomen ja Australian eroavaisuudet. 

https://www.hofstede-insights.com/country-comparison/australia,finland/

1) Ensimmäinen ulottuvuus Power Distance eli valtaetäisyys käsittelee tasa-arvoa yhteiskunnassa. Australia ja Suomi ovat lähes samoissa matalissa lukemissa. Tämä tarkoittaa, että valtaetäisyys ihmisten välillä on matala molemmissa kulttuureissa. Hierarkiaa työpaikoilla on vain mukavuus/kätevyyssyistä. Esimiehet ovat helposti lähestyttäviä ja he luottavat yksittäisten työntekijöiden ja tiimien taitoihin. Kommunikointi on suoraa, osallistavaa ja epämuodollista.

2) Individualism eli individualismi-pylväissä näkyy jo enemmän eroa. Individualismi ulottuvuus käsittelee keskinäistä riippuvuutta yhteiskunnassa ihmisten välillä. Vaikka piste-eroa on n. 30 pojon verran, niin molemmat kulttuurit ovat silti individuaalisia kulttuureita, Australia vain vielä enemmän kuin Suomi. Molemmissa kulttuureissa yhteiskunta ei ole tiivis ja ihmisten odotetaan huolehtivan vain itsestään ja lähiperheestään. Molemmissa kulttuureissa työntekijöiden palkkaus ja ylennys perustuvat työntekijän ansioihin ja osaamiseen.

3) Masculinity eli maskuliinisuus-pylväissä on huomattava ero Australian ja Suomen välillä. Australia 61:llä pisteellään luokitellaan maskuliiniseksi valtioksi ja Suomi matalilla 26:lla pisteellään feminiiniseksi valtioksi. Australiassa käyttäytyminen kouluissa ja työpaikoilla perustuu ajatuksiin, että on pyrittävä aina parhaaseen mahdolliseen ja "the winner takes it all". Australialaiset ovat ylpeitä menestyksestään ja saavutuksistaan elämässä. Konfliktit ratkaistaan yksilöllisellä tasolla ja tavoite on aina voittaa. 

Suomalaisten feminiinisessä kulttuurissa työskennellään elääkseen eikä toisinpäin. Esimiehet tähtäävät yhteisymmärrykseen. Ihmiset arvostavat tasa-arvoisuutta, solidaarisuutta ja laatua työelämässään. Konfliktit ratkaistaan kompromissein ja neuvottelemalla. Vapaa-aika ja joustavuus ovat tärkeitä, kuten myös hyvinvointi. 

4) Uncertainty Avoidance eli epävarmuuden välttäminen-ulottuvuuden pisteissä ei ole suurta eroa Suomen ja Australian välillä. Tämä ulottuvuus käsittelee tapaa, jolla yhteiskunta suhtautuu tulevaisuuteen; yrittääkö se ohjata ja hallita tulevaisuutta vai, antaako asioiden vain tapahtua. Suomen 59 pistettä viittaavat siihen, että suomalaisilla on korkea mieltymys välttää epävarmuutta ja täten vaikuttaa tulevaisuuteensa. Suomalaisilla on tunnepohjainen tarve säännöille (vaikka säännöt eivät toimisikaan). Ihmisillä on sisäinen halu olla kiireisiä ja työskennellä ahkerasti. Tarkkuus ja täsmällisyys ovat normeja. Innovaatioita saatetaan vastustaa, mutta turvallisuus on tärkeä elementti.

Vaikka piste-ero Suomen ja Australian välillä ei ole iso, niin Australia eroaa Suomesta kuitenkin jonkin verran, sillä sen pisteet sijoittuvat juuri epävarmuuden välttämisen ja epävarmuuden  sietämisen välimaastoon. Tällöin australialaisten kulttuuri on osittain samanlainen kuin suomalaisten, mutta kuitenkin omaa viitteitä rennommasta suhtautumisesta tulevaisuuteen. Aussit osaavat ottaa siis rennommin tässä asiasssa.

5) Long Term Orientation eli pitkän tähtäimen orientaation ulottuvuus kuvailee, miten kukin yhteiskunta ylläpitää yhteyttä oman menneisyytensä, kun samalla käsittelee nykyhetken ja tulevaisuuden haasteita. Suomi ja Australia ovat alhaisen pistemääränsä vuoksi normatiivisia yhteiskuntia ja ihmiset täten ajattelevat normatiivisesti. Suomalaiset ja australialaiset kunnioittavat perinteitä ja heillä ei ole juurikaan taipumusta säästää tulevaisuutta varten. He haluavat myös saavuttaa tuloksia nopeasti.

6) Viimeinen ulottuvuus Indulgence eli nautinto käsittelee tapoja, jolla ihmiset kontrolloivat mielitekojaan ja impulsejaan kasvatuspohjansa perusteella.  Kaksi ääripäätä ovat nautinnon tavoittelu ja pidättyväisyys. Australia ja Suomi kuuluvat molemmat nautinnon tavoittelijoihin, sillä molemmilla on yli 50 pistettä. Korkean pistemäärän yhteiskunnissa, kuten Australiassa ja Suomessa ihmiset haluavat toteuttaa impulsejaan ja mielitekojaan nauttiakseen elämästä ja pitääkseen hauskaa. Ihmisillä on positiivinen asenne, he pitävät vapaa-aikaa tärkeänä ja rahaa käytetään kunkin haluamiin asioihin.

Tällaista tänään.

Lotta : )