Moreton Island

Pelikaanien vastaanottokomitea laiturin kupeessa

Näitä kuvia katsellessa voi vaan taas ihmetellä, kuinka kauniita paikkoja maapallolta löytyykään. Ihan parasta matkustellessa on nähdä uusia ja erilaisia paikkoja. On myös hauska kuvitella asuvansa näissä paikoissa. Miten sitä asuisi ja elelisi? Kuvat kertoisivat varmaan ihan tarpeeksi reissusta, mutta löpistäänpäs jotakin niiden väliinkiin.

Student housen porukka ei taas kauan laakereillaan lepäillyt vaan viikon työt hoidettuamme oli lauantaina vuorossa Moreton Islandilla vierailu. Moreton on maailman kolmanneksi suurin hiekkasaari, joten hiekkaa tuli nähtyä jonkin verran. Saarelle piti matkustaa Brisbanesta luonnollisesti lautalla. Toki omallakin veneellä olisi päässyt, mutta matkustusbudjetti ei valitettavasti aivan omaan veneeseen riittänyt. Koska vähän piti kuitenkin päästä törsäämään, niin valitsimme pakettiretken eli lauttamatkojen lisäksi meidän päiväreissuun sisältyi hiekkadyyneillä vierailu. Tästä huvista saimme maksaa reilu 80€, mutta oli kyllä sen arvoista. 

Aamun ihastelimme rantamaisemia. Vesi oli kirkkaan turkoosia ja aurinko porotti mukavasti.  Mikäs sen mukavampaa. Rantamaisemien jälkeen oli luvassa päivän odotetuin hetki eli hiekkadyynit. Matkasimme dyyneille "maastobussilla" (ei mitään hajua oikeasta termistä). Ajomatka oli puolet hauskuudesta, sillä bussi heittelehti hiekkatiellä sen verran, että välillä tunsi olevansa huvipuistolaitteessa. Sitä huvia olisi voinut riittää pidempäänkin, mutta noin vartissa bussi oli jo ennättänyt dyyneille. Koko automatkan ajan opas höpötteli menemään jotakin, mutta oma keskittyminen taisi olla jo jossain muualla.

Perillä meinasi iskeä vähän paniikkia päälle, kun näimme kyseisen hiekkadyynin, jonka päältä oli siis tarkoitus laskea laudalla alas. Alhaalla saimme kukin uimalasit suojaamaan silmiä sekä jonkin sortin vanerilaudat, jotka eivät ulkonäkönsä perusteella ihan vakuuttaneet toimivuudellaan. Ylös kiivetessä mietin vielä, miksi ihmeessä valitsimme juuri tämän aktiviteetin ja kuinka nössöä olisi kääntyä vielä takaisin. Noh, loppujen lopuksi uskalsimme heittäytyä vatsallemme laudan päälle ja laskea pää edellä alas dyyniä. Vauhtia oli ilmeisesti n. 40 km/h. Ensimmäisellä laskukerralla en ihan muistanut pitää laudan etupäätä tarpeeksi ylhäällä, joten naama tuli kuorrutettua mukavasti hiekalla. Kolmen laskukerran jälkeen naaman lisäksi myös kaikki muutkin paikat olivat aivan hiekassa, mutta mitäpä pienistä.

Jonossa kiivettiin ylös dyynille 

Meillä kävi hyvä tuuri, kun paluumatkalla lautalla näimme delfiinejä. Ne uivat lautan vieressä jonkin aikaa ja jatkoivat sitten omille teilleen. Lauttamatkan kruunasi vielä kaunis auringonlasku. Ei haitannut vähän väristä lautan kannella tämän takia. Täällä alkavat illat olla jo todella viileitä ja lämpötila saattaa laskea yön aikana n. 10 asteeseen. Auringon laskiessa alkaa hyvin äkkiä kaivata pitkähihaista ja pitkiä housuja. Päiväsaikaan lämpötila kohoaa kuitenkin edelleen yli 20 asteeseen eli kovin kylmä täällä ei tule talvellakaan.

Loppumatkasta oli pieniä vaikeuksia julkisten liikennevälineiden kanssa (niin oli kyllä alkumatkastakin, mutta ei siitä sen enempää:) Perille student houseen kuitenkin päästiin kommellusten kautta.Vinkkinä Moretoniin aikoville neuvoisin yöpymään ainakin yhden yön saarella. Päiväretki meni niin nopeasti, että suoraan sanottuna aikaa oli aivan liian vähän. 

Lotta : )