Sporttailua

Olen kuullut vähän juttua, että Australiassa saattaa vyötärölle ilmaantua huomaamatta muutama bonuskilo, vaikka söisi ja liikkuisi näennäisesti samaan tapaan kuin Suomessa. Täällä on ilmeisesti tapana tunkea sokeria vähän joka paikkaan ja reilusti, joten piilosokeria saa juosta karkuun lenkkien muodossa. No, ulkona ainakin tarkenee juosta. Kävin tällä viikolla vetäisemässä ensimmäisen juoksulenkkini alueella ja voin kertoa, että loppumatkasta olisi tehnyt mieli vain sulaa osaksi asfalttia.


Onneksi matkalla oli kivoja maisemia, niin huomion sai kiinnitettyä muuhunkin kuin omaan tukalaan oloon. Paras aika lenkeille olisi aikaisin aamulla, mutta en jostain syystä ole vielä löytänyt motivaatiota aikaisiin aamuherätyksiin. Matkalla oli pieni pätkä metsän poikki, missä ihmetytti asfaltin jatkaminen myös metsäpätkän läpi. Missään kohtaa lenkkiä ei siis päässyt juoksemaan sora yms. alustalla.



Muita lenkkeilijöitä matkalla ei tullut vastaan yhtäkään. Voi olla, että kaikki aussit juoksevat lenkkinsä kuntosalin juoksumatoilla ulkona hikoilun sijaan. Asiasta toiseen... liityin itsekin lähellä sijaitsevaan kuntosalin jäseneksi. Ja ollaan käyty nyt siellä useamman kerran viikossa. Paikka on oikein siisti ja tilava. Siellä on myös pieni infrapunasauna, joka piti tietenkin nopsasti testata vaatteet päällä. En oikeastaan edes tiedä, kuuluisiko saunaan mennä täällä pyyhe päällä vai miten, sillä alastonkulttuuri täällä eroaa kyllä Suomesta. Salin yleiset suihkutkin on sijoitettu yksityisyyttä vaaliviin koppeihin. Australialaisille voisi olla pieni shokki vierailla  suomalaisen kuntosalin pesutiloissa. 

Salilla on paljon erilaisia vempeleitä, joiden kaikkien tarkoitus ei ihan ole vielä selvinnyt. Kun menee ensimmäistä kertaa uudelle salille, niin osa laitteista näyttää aluksi oudolta ja niiden säätöihin pitää tovi tutustua. Pitää joku kerta käydä kokeilemassa myös salin ryhmäliikuntatunteja. Niitä on siellä myös monenlaisia. Voisi olla jännä kokeilla sellaista tuntia, jonka nimi ei sano itselle yhtään mitään. 


Salijäsenyyden maksaminen eroaa tavasta, jolla Suomessa yleensä salimaksut hoidetaan. Täällä sai valita, haluaako maksaa jäsenyyttä kerran viikossa vai kahden viikon välein. Myös kuukausimaksu kerralla olisi onnistunut, mutta se olisi maksanut huomattavasti enemmän kuin jatkuvana viikoittain tililtä lähtevä maksu. Irtisanomisaika ei ole myöskään turhan pitkä, sillä 3 arkipäivää riittää, kun taas Suomessa irtisanomisaika taitaa yleensä olla kuukauden mittainen. Jäsenyysmaksun saa täällä helposti myös tauolle. Jos tietää,  ettei jokin viikko pääse treenaamaan, voi firman nettisivujen kautta jäsenyyden pistää tauolle hetkeksi. Ihanan helpoksi tehty. Nyt ei kuitenkaan ole suunnitelmissa treenitauot vaan bonuskilojen ennaltaehkäisy.


Hyvää viikonloppua!

Lotta :)




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fraser Island

Viikonlopun roadtrip

Steve Irwinin jalanjäljillä